Joogatessa oppii ottamaan kehonsa vastaan sellaisena kuin se on. Kun joka aamu kääntyy matolla sisäänpäin, on helpompi katsoa itseään myös ulkoa päin. Asennoidunkin nykyään vartalooni muuntuvana teoksena. Voimauttava ajatus lähtee opiskeluaikojen sivuammatista: olin elävä malli. Siinä tottuu olemaan tarkastelun kohteena kun jengi kuvanveistäjiä pyörii kriittisenä ympärillä. Mummot syöttivät kakkua teetauolla ”jotta olisi helpompi veistää savesta, jos olisi enemmän niitä muotoja”.
Kuten monessa muussa, tässäkin huumori, eläimellinen apinoiva asenne sekä asioiden suhteellistaminen myös auttaa terveen kehonkuvan muodostumisessa. Olemme enemmän kuin nämä kehot. Olemme valoa.
Kauneutta ja herkkyyttä teoksissaan ilmentävä valokuvaaja Kira Leskinen inspiroituu valosta ihmisen iholla. Olimme Kiran kanssa samalla kontaktivalokuvauksen kurssilla Taideteollisessa korkeakoulussa legendaarisen Stefan Bremerin johdolla. Minä rakensin kuviini mielikuvitusperhettä halaamalla vieraita ihmisiä ja Kira kiinnostui ihmisten arvista.
Tutustumisesta alkoi yhteistyö joka on tuonut mukanaan hersyviä kuvaussessioita, joissa muodostuu intiimi ja luottamuksellinen tunnelma, kikatusta ja paljon puhetta valosta. Olemme ottaneet kuvia hetkessä, tunnustellen ja improvisoiden. Välillä olisimme kaivanneet assaria tai edes kampaajaa. Toisaalta, keeping it simple and real. Kuvasarjasta tuli pehmeämpi kuin koskaan aiemmin. Saa kai vielä unelmoida.
Jos luova, tanssillinen ote joogaan ja liikemeditaatioon kiinnostaa, pidämme yhdessä muusikko Suvi Sistosen kanssa ”Liike on kehon laulu”-joogasunnuntain Pihasalilla. Tervetuloa!
Inanna, taivaan kuningatar Inanna on Tapaus. Hän soi juuri kuten haluaa ja milloin haluaa. Onneksi en ole musiikkiartisti, nimittäin hänen arvaamattomuutensa saattaisi riivata minua. Kerran otin hänet naisten retriitille mukaan. Sade tuntui jo aamulla kosteutena ilmassa. Kun rumpuni sitten lätkyi iltapuolella järven rannalla, ymmärsin paljon hetkeen antautumisesta, ylpeydestä ja herkkyydestä. Magiaa voi yrittää valjastaa, mutta …
Vapauden joogan workshop syyskuun lopulla Kittilässä oli ympäröity Lapin ruskalla. Olen kaikkina muina vuoden aikoina Lapissa ollutkin, mutta ruska oli vielä kokematta. Energia oli hyvin erilainen kuin talvella. Syksyllä on rauhallisempaa kuin talvella rinnesesongin aikaan. Ensi syksynä ohjaan jälleen workshopin ruskan aikaan, teemme siitä perinteen Loma-Paksun kanssa.
Valo ihmisessä
Joogatessa oppii ottamaan kehonsa vastaan sellaisena kuin se on. Kun joka aamu kääntyy matolla sisäänpäin, on helpompi katsoa itseään myös ulkoa päin. Asennoidunkin nykyään vartalooni muuntuvana teoksena. Voimauttava ajatus lähtee opiskeluaikojen sivuammatista: olin elävä malli. Siinä tottuu olemaan tarkastelun kohteena kun jengi kuvanveistäjiä pyörii kriittisenä ympärillä. Mummot syöttivät kakkua teetauolla ”jotta olisi helpompi veistää savesta, jos olisi enemmän niitä muotoja”.
Kuten monessa muussa, tässäkin huumori, eläimellinen apinoiva asenne sekä asioiden suhteellistaminen myös auttaa terveen kehonkuvan muodostumisessa. Olemme enemmän kuin nämä kehot. Olemme valoa.
Kauneutta ja herkkyyttä teoksissaan ilmentävä valokuvaaja Kira Leskinen inspiroituu valosta ihmisen iholla. Olimme Kiran kanssa samalla kontaktivalokuvauksen kurssilla Taideteollisessa korkeakoulussa legendaarisen Stefan Bremerin johdolla. Minä rakensin kuviini mielikuvitusperhettä halaamalla vieraita ihmisiä ja Kira kiinnostui ihmisten arvista.
Tutustumisesta alkoi yhteistyö joka on tuonut mukanaan hersyviä kuvaussessioita, joissa muodostuu intiimi ja luottamuksellinen tunnelma, kikatusta ja paljon puhetta valosta. Olemme ottaneet kuvia hetkessä, tunnustellen ja improvisoiden. Välillä olisimme kaivanneet assaria tai edes kampaajaa. Toisaalta, keeping it simple and real. Kuvasarjasta tuli pehmeämpi kuin koskaan aiemmin. Saa kai vielä unelmoida.
Tutustu Kiran tunnelmallisiin kuviin lisää hänen blogissaan The Missing Elements in Me.
Jos luova, tanssillinen ote joogaan ja liikemeditaatioon kiinnostaa, pidämme yhdessä muusikko Suvi Sistosen kanssa ”Liike on kehon laulu”-joogasunnuntain Pihasalilla. Tervetuloa!
Lue myös nämä
Minun rumpuni
Inanna, taivaan kuningatar Inanna on Tapaus. Hän soi juuri kuten haluaa ja milloin haluaa. Onneksi en ole musiikkiartisti, nimittäin hänen arvaamattomuutensa saattaisi riivata minua. Kerran otin hänet naisten retriitille mukaan. Sade tuntui jo aamulla kosteutena ilmassa. Kun rumpuni sitten lätkyi iltapuolella järven rannalla, ymmärsin paljon hetkeen antautumisesta, ylpeydestä ja herkkyydestä. Magiaa voi yrittää valjastaa, mutta …
Lapin mutkaton hiljaisuus
Vapauden joogan workshop syyskuun lopulla Kittilässä oli ympäröity Lapin ruskalla. Olen kaikkina muina vuoden aikoina Lapissa ollutkin, mutta ruska oli vielä kokematta. Energia oli hyvin erilainen kuin talvella. Syksyllä on rauhallisempaa kuin talvella rinnesesongin aikaan. Ensi syksynä ohjaan jälleen workshopin ruskan aikaan, teemme siitä perinteen Loma-Paksun kanssa.
Huomaa oma kasvusi -harjoitus alkuvuodelle
Vuoden lopussa on hyvä hetki pysähtyä ja katsoa taaksepäin menneeseen aikakauteen. Reflektointi johtaa syvempään ymmärrykseen omasta kehityksestä.