Hyppäys seuraavaan ruutuun

Joogaohjauskoulutus oli hieno kaksivuotinen, johon mahtui niin rakkauden tunteita kuin suurta vastustustakin. Jouduin uudelleen miettimään mitä jooga minulle tarkoittaa. Ennen jooga oli läsnä elämässäni enemmänkin asana-harjoituksena, lihaksina ja luina. Nyt asanoiden työstäminen on vaihtunut enemmänkin asenteen ja arjen työstämiseksi. Tietenkin matolla on hyvä käydä tasaisin väliajoin (eli joka päivä) tarkistamassa millainen on yhteys maahan ja taivaaseen.

Mitä siis on jooga? Tätä olen pohtinut koulutuksen loppumetreillä. Terapiaa ilman sanoja, elämäntapa, liikemeditaatiota, matka (ei mikään lomamatka!), elämän mittainen hengitysharjoitus… ja leikkivän, kokeilevan asenteen omaksumista.

“Yoga requires unlimited time and no ambition.” – Vanda Scaravelli

Koulutuksen viimeiset päivät meitä ohjasti lempeällä äänellään ja hymyillään Opettaja Sandra Sabatini. Sandra avaa uusimmassa kirjassaan Like a flower joogatietään Vanda Scaravellin napakassa, mutta rakastavassa opissa: “Guarda! Osserva! Pay attention to the feet, to the spine and the space between your eyes.”

Tunnen suurta kiitollisuutta harjoitellessani Scaravellista inspiroituneiden opettajien kanssa. Kiitos Sandra, Helen ja Malla, sekä koskettavat ja kosketeltavat kollegat Jaana, Hami, Pekka, Maaret, Heidi, Kati, Gabi, Katriina, Heidi, Mari, Johanna ja Ninnu. Tulen kaipaamaan Kiilajoogien 😉 taitavia käsiä ja suuria sydämiä <3

-Meri, jolla on hieman vähemmän melua sisällään kuin pari vuotta sitten..