“I’d saw yogis, sitting cross legged in the woods…I’d notice their faces. And it wasn’t a face of a man wasting time.” -David Lynch
Mediassa on kohistu lähiaikoina joogan loukkaantumisista. Joogaan voi suhtautua monella tavalla – jos harjoitus on ainoastaan keskittynyt asanoihin (fyysisiin liikkeisiin) ja niiden suorittamiseen, voi tilannetta verrata juoksuharjoitukseen; Kuinka usein juoksija loukkaa polvensa verrattuna kävelijään? Jos puun runkoa kiipeää ylös liian nopeasti tai liian heikkoa runkoa pitkin – kasvaako tippumisen riski? Jos joogaan suhtautuu urheiluharrastuksena ja sitä tekee kuten “muita urheilulajeja”, voi tutkailla kuinka usein esim. jalkapallossa vääntyy nilkat tai aerobicissä kipeytyy polvet.
Joogaharjoitus on turvallinen, kun olet läsnä kehossasi ja hiljennyt kuuntelemaan syvimpiä viestejäsi. On oltava helppo koskettaa kevyttä hymyä. Mitä meditatiivisempi ja läsnäolevampi harjoitus on, sitä enemmän tervehdyt ja tulet kotiin omaan kehoosi.
Ohjaajalta täytyy myös voida kysyä miksi tiettyjä harjoituksia tehdään. Mutta ennenkaikkea, sitä kannattaa kysyä itseltä! Voin vastata omalta osaltani ja yksinkertaistetusti; Palaan matolle joka aamu, koska siten päivästä muodostuu enemmän kuin keskinkertainen…parhaassa tapauksessa ihmeellinen. On helppo hymyillä!
Pohjolan myytit sukeltaa pohjoisten mytologioiden maailmaan käsin piirrettyjen kuvitusten kautta. Synkeät shamaanit, noidat, viikingit, riimut ja spiraalit avaavat tarujen Pohjolan uniikkia visuaalista perinnettä. Kuvitin värityskirjan Pohjolan myytit kylmänä syystalvena 2015 ja se julkaistiin 2016 keväällä. Pidin sinä keväänä useita värityskirjailtoja eri kirjastoissa. Taidekasvattajana rakastan katsoa miten luomani kuvat muuttuvat uudeksi eri ihmisten käsissä. Kävimme myös …
Täysikuu. Niin suuren ryhmän kanssa kokoonnuimme meditoimaan Pihasalille eli ”Kalevankadun Narniaan” oppilaan sanojen mukaan. Punainen kuu ei näyttäytynyt meille tänne pohjoiseen, vaikka moni sitä somen perusteella odotti. Meille Helsinkiin kuu näyttäytyi pilvisen sumuverhon läpi sumuisessa myrskysäässä.
Pakkaaminen alkaa mentaalisesti jo kuukausi ennen pidemmälle reissulle lähtöä. Ystäväni muistavat aina vinoilla minulle tästä neitsyelle tyypillisestä piirteestä. Vakuutuspaperit ajan tasalle, työhuoneelle vuokralainen, heruta ystävistä kukkien kastelija, ompele bikinien naru paikalleen, suunnittele ensi vuoden joogakurssit, ilmoita kaikille asiakkaille loppuvuoden deadlinet hyvissä ajoin…Parhaimmillaan kuitenkin korjaan vielä lähtöaamuna lempikorvakorujani ”jotka on saatava mukaan”. For good luck you see. Matkakuumeisena kirjoittamani …
Olet Turvassa
“I’d saw yogis, sitting cross legged in the woods…I’d notice their faces. And it wasn’t a face of a man wasting time.” -David Lynch
Mediassa on kohistu lähiaikoina joogan loukkaantumisista. Joogaan voi suhtautua monella tavalla – jos harjoitus on ainoastaan keskittynyt asanoihin (fyysisiin liikkeisiin) ja niiden suorittamiseen, voi tilannetta verrata juoksuharjoitukseen; Kuinka usein juoksija loukkaa polvensa verrattuna kävelijään? Jos puun runkoa kiipeää ylös liian nopeasti tai liian heikkoa runkoa pitkin – kasvaako tippumisen riski? Jos joogaan suhtautuu urheiluharrastuksena ja sitä tekee kuten “muita urheilulajeja”, voi tutkailla kuinka usein esim. jalkapallossa vääntyy nilkat tai aerobicissä kipeytyy polvet.
Joogaharjoitus on turvallinen, kun olet läsnä kehossasi ja hiljennyt kuuntelemaan syvimpiä viestejäsi. On oltava helppo koskettaa kevyttä hymyä. Mitä meditatiivisempi ja läsnäolevampi harjoitus on, sitä enemmän tervehdyt ja tulet kotiin omaan kehoosi.
Ohjaajalta täytyy myös voida kysyä miksi tiettyjä harjoituksia tehdään. Mutta ennenkaikkea, sitä kannattaa kysyä itseltä! Voin vastata omalta osaltani ja yksinkertaistetusti; Palaan matolle joka aamu, koska siten päivästä muodostuu enemmän kuin keskinkertainen…parhaassa tapauksessa ihmeellinen. On helppo hymyillä!
Lue myös nämä
Pohjolan myytit eri taiteilijoiden värittäminä
Pohjolan myytit sukeltaa pohjoisten mytologioiden maailmaan käsin piirrettyjen kuvitusten kautta. Synkeät shamaanit, noidat, viikingit, riimut ja spiraalit avaavat tarujen Pohjolan uniikkia visuaalista perinnettä. Kuvitin värityskirjan Pohjolan myytit kylmänä syystalvena 2015 ja se julkaistiin 2016 keväällä. Pidin sinä keväänä useita värityskirjailtoja eri kirjastoissa. Taidekasvattajana rakastan katsoa miten luomani kuvat muuttuvat uudeksi eri ihmisten käsissä. Kävimme myös …
Metsästäjän täysikuu
Täysikuu. Niin suuren ryhmän kanssa kokoonnuimme meditoimaan Pihasalille eli ”Kalevankadun Narniaan” oppilaan sanojen mukaan. Punainen kuu ei näyttäytynyt meille tänne pohjoiseen, vaikka moni sitä somen perusteella odotti. Meille Helsinkiin kuu näyttäytyi pilvisen sumuverhon läpi sumuisessa myrskysäässä.
Avoinna maailmalle eli Hei nyt pakataan!
Pakkaaminen alkaa mentaalisesti jo kuukausi ennen pidemmälle reissulle lähtöä. Ystäväni muistavat aina vinoilla minulle tästä neitsyelle tyypillisestä piirteestä. Vakuutuspaperit ajan tasalle, työhuoneelle vuokralainen, heruta ystävistä kukkien kastelija, ompele bikinien naru paikalleen, suunnittele ensi vuoden joogakurssit, ilmoita kaikille asiakkaille loppuvuoden deadlinet hyvissä ajoin…Parhaimmillaan kuitenkin korjaan vielä lähtöaamuna lempikorvakorujani ”jotka on saatava mukaan”. For good luck you see. Matkakuumeisena kirjoittamani …