Äitiys muutti moniulotteisemmaksi - haastattelu Imetysuutisia-lehdessä

Imetysuutisia-lehti 2/2020 Teksti: Miina Korpi. Haastattelu tehty toukokuussa 2020

Meri Mort vastaa puheluuni työhuoneeltaan, jossa hän viettää vapaapäiväänsä – eli tekee töitä. Yrittäjänä toimiva Mort kertoo nauraen hoitovapaan keskellä töiden teon tuntuvan kyllä hieman vapaudelta. Hän oli tästä kuullut muilta vanhemmilta ennen lapsen saamista, mutta toteaa ymmärtävänsä sen nyt itsekin.

”Oli minullakin ennakkoajatuksia, esimerkiksi leikkipuistossa seisoskelusta. Ajattelin että se on tylsää, mutta nyt olen ymmärtänyt että se on kätevä paikka nähdä kavereita, saada vertaistukea ja intoilla lapsen kehitysaskelista.”

Merillä ei ollut koskaan ajatusta siitä, että hän haluaisi ensisijaisesti lapsen ja tulla äidiksi. ”Meillä lapsi tuli täydentämään parisuhdetta ja teki meistä perheen. Olen tietenkin aina pitänyt lapsista, mutta kyllähän minusta nyt tuli ihan tämmöinen vauvahöpöihminen!”

Ei kiiltokuvamaista äitiyttä

Meri muistelee mielellään synnytystä ja vauvavuoden vaiheita, ja sanookin kokevansa tärkeäksi sen, että enemmän tuotaisiin esille inhimillisyyttä, fyysisiä haasteita ja tuoreeseen äitiyteen liittyviä ristiriitaisia tunteita.

Olen itse esimerkiksi kokenut kateutta siitä, miten toisella äidillä tuli maitoa yli tarpeiden kun itselläni oli vaikeuksia saada maitoa ylipäätään nousemaan.

Kaikki tunteet olivat suuria ensimmäisinä kuukausina. Rakkaus, onni, pelko, huoli, väsymys ja jopa ennenkokematon hurmos.

Synnytys tapahtui suunnitellulla sektiolla etisen istukan aiheuttamien riskien vuoksi, ja Meri kertoo tuntevansa syvää kiitollisuutta sektiosta ja sen sujumisesta, vaikka alkumetreillä oli haasteitakin.

En varmaan imettäisi, jos minulle ei olisi sattunut sopivia kätilöitä joilta sain napakkaa ja positiivista hands on -imetysohjausta vauvan ollessa teholla. Myös ystävältä saatu tieto hyvästä pumpusta ja sen saaminen kokeiluun osoittautui kullanarvoiseksi asiaksi.

Osallistuimme mieheni kanssa ennen synnytystä neuvolan imetysvalmennukseen, ja se oli meille kokemattomille hyvä ja hyödyllinen. Tärkeää minulle oli, että kumppanini kuuli miten voi tukea mahdollisissa haasteissa, ja sille tiedolle olikin lopulta todellista tarvetta.

Meri muistelee vuodeosaston kätilön yksittäisen, kannustavan lauseen: ”Maito alkaa joskus herumaan vasta viikkojen päästä” jääneen tärkeänä mantrana mieleen. Myös Imetyksen tuen sivut olivat Merille hyvä tiedonlähde, ja niillä hän on vieraillut viimeksi juuri hieman ennen haastattelua, koska suunnittelee imetyksen rauhallista lopettamista.

Kuvasimme tänään imetystilannetta kotona, ja tajusin, että minähän olen nyt taaperoimettäjä! On jo aika raskasta pitää rinnalla lasta kaiken akrobatian kanssa, koska hänen mielestä hyvä imetysasento on esimerkiksi joogan alaspäin katsova koira. Mutta iltaisin on ihana imettää nukahtavaa lasta, joka ei muutoin tahdo enää viihtyä sylissä pitkiä aikoja.

Hiljaista tietoa vanhemmalta toiselle

Meri kokee kullanarvoiseksi sen, että on löytänyt äitiyteen tueksi oman tiiviin neljän äidin porukan.

Meillä on yhdistäviä tekijöitä ja jollain tapaa samanlaiset lähtökohdat, kuten ikä ja arvot. Porukkamme muut äidit ovat itsellisiä äitejä, joten siltä osin olen toki erilaisessa tilanteessa.

Hän korostaa, että ympärillä olevien ihmisten merkitys on ollut suuri ja sen neuvon hän haluaisi jakaa muillekin tuoreille vanhemmille ja ensisynnyttäjille.

On ihanaa kun on ympärillä ystäviä, joilla on hieman vanhempia lapsia kuin itselläsi. Lapsen kehityksessä vaiheet tulevat ja menevät niin nopeasti, että ne unohtuvat myös pian. Kun ystävilläni on ollut tuoreena mielessä asiat, heidän antamastaan vinkeistä on ollut minulle todella apua.

Meri kokee, että on luovan alan yrittäjänä tottunut etsimään ja hakemaan tietoa, mutta on hyvin kiitollinen jos saa neuvoja.

Minua saa neuvoa! Olen kiitollinen kaikista vinkeistä. Luulen, että minulla on myös sen verran ikää, että en ole kokenut tarvetta todistella mitään ja lähdin äitiyteen hieman “takki auki”. Siksi myös neuvoja on helppo ottaa vastaan. Toisaalta ympärilläni olevat ihmiset jakavat pitkälti elämänarvoni ja tietävät mikä meidän perheelle toimii.

Eettinen vanhemmuus

Meri tykkää tukea kotimaista, ostaa tarvikkeita käytettynä ja perheen elämäntavat ovat muutenkin ekologisia.

Syömme kotona 90% vegaanisesti, koska raskausaikana ja lapsen ruokailujen osalta halusin tehdä pieniä muutoksia. Vaatteet hankin usein kierrätettyinä, ja aluksi ajattelin että kaikki värit ja kuosit kelpaavat. Tämä meni kyllä eri tavalla kuin ajattelin! Olenkin aika tarkka siitä miten lapseni puen. Onneksi lastenvaatteiden kierrätys on hyvin toimivaa nettiryhmissä ja etenkin lelut ja ulkovaatteet vaihtavat hyvin omistajaa.

Kun vauva ei aluksi jaksanut imeä riittävän tehokkaasti saadakseen tarpeeksi rintamaitoa, tarvittiin muovisia pumppuja ja pulloja. Onneksi löysin myös ekologisia vaihtoehtoja, koska muovia tulee lapsen mukana elämään vaikka ei haluaisi. Imetyksen lähdettyä käyntiin vauva ei enää huolinut tuttia eikä pulloja. Välillä katson kaihoten kun muut vauvat rauhoittuvat nopeasti tutti suussa.

Inhimillistä kasvua

Meri toteaa, että vanhemmuus saattaa nostaa meissä esiin tunteita, joita ei ole tarvinnut aiemmin käsitellä. Nyt tunnetyöskentely on jatkuvaa. Merin puheissa korostuu paljon ystävien ja yhteisöllisyyden merkitys.

Arvostan todella paljon esimerkiksi Imetyksen tuen tekemää työtä ja vertaistukea olisi tärkeää nostaa esille enemmän. Jo pelkkä tietoisuus siitä, että apua on tarjolla, auttoi minua. Kunpa kaikille jaettaisiin vaikkapa Imetysuutisia -lehden numero!

Meri on avannut äidiksi tulemisen teemaa ja omaa ainutlaatuista raskausaikaansa myös kaikkien luettavaksi, Ihme sisälläsi -kirjaan, joka ilmestyi maaliskuussa 2020.

Hanna-Mari Nieminen oli doulani, ja hän oli haaveillut kirjan tekemisestä jo pitkään. Ehdotin hänelle, että tehdään kirja nyt, yhdessä, ja tarjosin päiväkirjamerkintöjäni kirjaa varten. Vaikka Ihme sisälläsi on tietokirja, on se myös elämäntaidollinen kirja. TILAA IHME SISÄLLÄSI TÄSTÄ!

Meri esiintyy kirjan valokuvissa, eli myös niiden kautta näkyy raskauden eteneminen. Merille tärkeää oli se, että kirjan jooga on sellaista, jonka molemmat kirjan tekijät allekirjoittavat täysin. Sekä Meri että kirjoittaja ”Hami” ovat käyneet saman jooganopettajakoulutuksen.

Meri kertoo, että kirjan kantavana teemana on myös ihmisyyden teema ja henkinen kasvu.

Olemme saaneet erinomaista palautetta etenkin odottajilta, joogaopeilta, fyssareilta ja kätilöiltä Kirja on joogasta huolimatta kaikille ihmisille. Se on kirja ihmisyydestä. Kaikkihan me olemme olleet jonkun kohdussa ja syntyneet.

MERIN VINKIT RASKAUTEEN JA VAUVAVUOTEEN:

Kirjoita tuntojasi päiväkirjaan jo odotusaikanaIhme sisälläsi -kirjaan päätyneet päiväkirjatekstini ovat aitoja hetkiä raskauden aallokosta. Kivuliaan raskauden unettomina öinä halusin tallettaa myös niitä syviä, upeita unenomaisia mielensisältöjä Kun tiedostin elämän suurta kasvun mysteeriä sisälläni.
Imetys on rankkaa hommaa – hoidata itseäsi ja kehoasiItselleni osteopatia on ollut tärkeä hoitomuoto. Kävin hoidoissa raskausaikana ja myös synnytyksen jälkeen, heti kun pystyin vein myös vauvan osteopaatilleni. Oli erikoista miten vauvalla ja minulla oli samanlaisia kehollisia haasteita. Peilasimme toisiamme niin vahvasti. Sain myös apua imetysasentoihin ja helpotusta hartioiden kireyksiin imetysaikana.
Joogaa vauvan kanssa Ota aluksi vauva viereesi matolle pötköttelemään ja kun vauva kannattelee päätään, ota hänet mukaan harjoitukseen. Jos paikkakunnallasi on vauvajoogaa, suosittelen menemään tunneille. Se oli meidän viikon kohokohta ja hauskaa yhteistä tekemistä. Nyt 1 vuoden ja 2 kk ikäinen lapseni tekee hengitysharjoituksia aamuisin kanssani, se on hauska leikki.
Vaali ystävyyksiä ja etsi uusia ystäviäJos lähipiirissäsi ei ole samanikäisten lasten vanhempia, uskalla hakeutua myös uusien ihmisten pariin! On tärkeää löytää seuraa, joka soveltuu elämänvaiheeseesi. Oli käytännössä vaikea nähdä esimerkiksi ystävää, jolla oli aktiivinen pikkulapsi, kun itse vaunuttelin vauvaa unille. Näe ystäviäsi myös ilman lasta! Jo pienikin hetki ulkona vauvakuplasta on ihanan virkistävää.

Valokuva: Pete Leppänen