Hannalle – Hanna Ruax in memoriam

Elit niin kuin opetit. Valolla, lempeydellä ja loppumattomalla rakkaudella. Opit joogan jo äitisi kohdussa. Asanaharjoitukseen sinut aikuisiällä ajoi selän skolioosi, jonka onnistuit sitkeällä, hitaalla harjoittelulla, tanssimalla ja periksiantamattomalla asenteella parantamaan.

Sinulle perhe tarkoitti maailmaa. Kuten äitisi Kirsi otti lapsia siipiensä alle, oli sinunkin luontevaa olla monille sisar ja tytär. Koit kuuluvasi yhteen ihmisten kanssa kaikkialla, ihonväristä ja kielestä piittaamatta. Olit suuri rakkauden puolestapuhuja, aito ja välitön.

Joogaopettajuutesi kasvoi käsi kädessä naiseutesi kanssa. Olit luontainen opettaja ja kosketuksesi oli intuitiivisesti kohdallaan. Jatkoit äitisi joogastudio Pihasalia, josta me kaikki sopivasti pihalla olevat ja ”räjähtäneet” löysimme kodin.

Kävit vaativan veedisen mantraresitointi-koulutuksen ja sait opettajaltasi Radhalta erityiskiitosta taitavasta sanskriitin ääntämisestä. Me Helsingissä pääsimme erilaisissa tapahtumissa nauttimaan chanttauksestasi, naurustasi ja aurinkoisista tarinoistasi.

Toisinaan myös väsyit yrittäjyyteen ja silloin nukuit vuorokauden ympäri ja nousit vasta kun pääsit herkuttelemaan kaveriporukan kanssa pitkälle brunssille. Kun reissasimme yhdessä, metsästimme täydellistä aamiaista puoli kaupunkia. Rakkauden ruokaan perit isältäsi.

Tärkeimmäksi guruksesi nimesit omaan hassuttelevaan tyyliisi koirasi Onnin, joka välillä kävikin Pihasalilla linjaamassa oppilaiden alaspäin katsovia koiria. Onni oli ahkerasti hoidossa myös ystävillä, kun matkustelit maailmalla. Sinua ilahduttaisi tieto siitä, että Onni on nyt pikkuveljelläsi.

Luotit elämään ja ennenkaikkea ihmisiin. Näytit joogaskenelle rehellisesti haavoittuvaisuutesi ja inspiroit meitä kaikkia olemaan enemmän omia uniikkeja itsejämme ja viemään eteenpäin hullujakin ideoitamme. Olit myös hyvien neuvojen antaja ja moni ystävä luotti mielipiteeseesi. Välillä näit selvänäköisesti asioita tulevaisuudesta. Silloin silmiisi syttyi hiljaisuus, aivan kuin meren aallot olisivat hetkeksi lakanneet. Muun ajan väistelimme innostuksesta selittäviä käsiäsi ja nauroimme ilmeikkäälle ilmaisullesi. Viimeaikoina sinussa heräsi uudenlainen kipinä ja puhuimme usein poliittisesta ja henkisestä ilmapiiristä Suomessa ja maailmalla.

Osoitit lahjakkuutesi myös taidokkaana stailistina ja voimakorujen tekijänä. Nannanda-korusi oli tänä vuonna esillä Linnanjuhlissa ja tulee ensi vuonna kiertämään Japanin lavoilla asti. Lähes joka päivä bongailen kaupungilla pitkiä korvakorujasi, jotka olivat ja ovat tavaramerkkisi.

Tänä vuonna löysit elämäsi rakkauden Alexin musiikkivideon kuvauksista. Olitte ajatelleet jossain vaiheessa perustavanne perheen Suomeen, mutta perjantaina 3. joulukuuta, kuin sielujen sopimuksesta, siirryitte yhdessä seuraaviin seikkailuihin. Yhtä nopeasti kuin sait minut hymyilemään, olit poissa.

Hannan opettaja Janne Kontala kirjoitti osanotto-viestissään: ”Voimme kunnioittaa Hannan muistoa jakaen joogaa. Ja ehdottomasti myös muistaa että olemme ihmisiä, tuiki tavallisia sellaisia. Joilla on jostain ihmeen syystä lahja osata hieman joogaa ja mahdollisuus jakaa sitä muille. Siinä kaikki mitä tarvitaan pienen päivittäisen pop-up Pihasalin järjestämiseen, jonka kukin tekee omalla tavallaan.”

ONE LOVE!

7.12.2016 Helsingissä Syvästi sinua kaivaten ja paluutasi maan päälle odottaen, Joogasiskosi Meri

***** Hannan perhe ja läheiset ystävät ovat kiitollisia kaikesta saamastamme tuesta ja muistamisesta. Hannalle oli tärkeää tehdä työtä monikansallisten naisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Hyväntekeväisyystapahtumien tuotot toivomme suuntautuvan Monaliiku ry:lle.

*****

Valokuva: Anna Tervehartiala.

Kirjoitus julkaistu Ananda-joogalehdessä talvipäivänseisauksena 21.12.2016