“I’d saw yogis, sitting cross legged in the woods…I’d notice their faces. And it wasn’t a face of a man wasting time.” -David Lynch
Mediassa on kohistu lähiaikoina joogan loukkaantumisista. Joogaan voi suhtautua monella tavalla – jos harjoitus on ainoastaan keskittynyt asanoihin (fyysisiin liikkeisiin) ja niiden suorittamiseen, voi tilannetta verrata juoksuharjoitukseen; Kuinka usein juoksija loukkaa polvensa verrattuna kävelijään? Jos puun runkoa kiipeää ylös liian nopeasti tai liian heikkoa runkoa pitkin – kasvaako tippumisen riski? Jos joogaan suhtautuu urheiluharrastuksena ja sitä tekee kuten “muita urheilulajeja”, voi tutkailla kuinka usein esim. jalkapallossa vääntyy nilkat tai aerobicissä kipeytyy polvet.
Joogaharjoitus on turvallinen, kun olet läsnä kehossasi ja hiljennyt kuuntelemaan syvimpiä viestejäsi. On oltava helppo koskettaa kevyttä hymyä. Mitä meditatiivisempi ja läsnäolevampi harjoitus on, sitä enemmän tervehdyt ja tulet kotiin omaan kehoosi.
Ohjaajalta täytyy myös voida kysyä miksi tiettyjä harjoituksia tehdään. Mutta ennenkaikkea, sitä kannattaa kysyä itseltä! Voin vastata omalta osaltani ja yksinkertaistetusti; Palaan matolle joka aamu, koska siten päivästä muodostuu enemmän kuin keskinkertainen…parhaassa tapauksessa ihmeellinen. On helppo hymyillä!
Syysmyrskyt toivat mukanaan mielenkiintoisia suunnittelutöitä! Parasta töissä on tietty se kuinka siistejä tyyppejä kaikki asiakkaat on ja kuinka innoissaan me ideoidaan proggiksia yhdessä.
Inspiroidun yhä uudelleen lempilainauksestani ”Like a flower” Vanda Scaravellilta. Koko intiaanikesän olemme saaneet Suomessa nauttia kukkaloistosta. Ja jos asutkin kaupungin keskustassa, ota tavaksi käydä kävelyllä esimerkiksi siirtolapuutarhojen ruusujen luo alkukesästä ja pionien luokse loppukesän lämpiminä iltoina! Klassinen ”Pysähdy tuntemaan ruusujen tuoksu” ei ole laisinkaan hassumpi vinkki hetkessä olemiseen ja pieneen hetkeen joka voi avata sydäntä. Buddhankin on sanottu valaistuneen …
Lempiaikani päivästä on pehmeän oranssin värinen auringonlasku, jolloin iho hohtaa kauneuttaan ilta-auringossa. Jo lapsena rakastin istua kesäiltaisin järven rannalla. Metsä oli täynnä mäntyjä mutta rannassa oli muutama koivu. Täydelliset vastavärit näkyivät valkoisen koivun rungossa, jonka pinta väreili persikkaa ja varjo piirtyi violettina pehmeään kaarnan. Näkyä siivitti kuikan laulu. Ne ovat ensimmäisiä muistojani meditatiivisesta olotilasta. Sen maiseman voin kantaa sisälläni mukana ja kokea …
Välttämättömät evästeet mahdollistavat asetustesi, esimerkiksi evästekäytännön, tallentamisen, kaupan ja kirjautuminen toimimisen. Niitä ei voi ottaa pois päältä.
If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.
Kävijäanalytiikka
Tämä sivusto käyttää Google analytics palvelua kerätäkseen kävijätietoja sivuston käytettävyyden ylläpitämiseksi. Emme tallenna IP-osoitettasi, jotta sivua ei voida yksilöitä. Näitä tietoja ei yhdistetä muihin käyttäjätietoihin. Lue lisää Analyticsin tietojen käytöstä täältä.
Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!
Olet Turvassa
“I’d saw yogis, sitting cross legged in the woods…I’d notice their faces. And it wasn’t a face of a man wasting time.” -David Lynch
Mediassa on kohistu lähiaikoina joogan loukkaantumisista. Joogaan voi suhtautua monella tavalla – jos harjoitus on ainoastaan keskittynyt asanoihin (fyysisiin liikkeisiin) ja niiden suorittamiseen, voi tilannetta verrata juoksuharjoitukseen; Kuinka usein juoksija loukkaa polvensa verrattuna kävelijään? Jos puun runkoa kiipeää ylös liian nopeasti tai liian heikkoa runkoa pitkin – kasvaako tippumisen riski? Jos joogaan suhtautuu urheiluharrastuksena ja sitä tekee kuten “muita urheilulajeja”, voi tutkailla kuinka usein esim. jalkapallossa vääntyy nilkat tai aerobicissä kipeytyy polvet.
Joogaharjoitus on turvallinen, kun olet läsnä kehossasi ja hiljennyt kuuntelemaan syvimpiä viestejäsi. On oltava helppo koskettaa kevyttä hymyä. Mitä meditatiivisempi ja läsnäolevampi harjoitus on, sitä enemmän tervehdyt ja tulet kotiin omaan kehoosi.
Ohjaajalta täytyy myös voida kysyä miksi tiettyjä harjoituksia tehdään. Mutta ennenkaikkea, sitä kannattaa kysyä itseltä! Voin vastata omalta osaltani ja yksinkertaistetusti; Palaan matolle joka aamu, koska siten päivästä muodostuu enemmän kuin keskinkertainen…parhaassa tapauksessa ihmeellinen. On helppo hymyillä!
Lue myös nämä
Oi harmaat aivosoluni, olette niin pinkkejä
Syysmyrskyt toivat mukanaan mielenkiintoisia suunnittelutöitä! Parasta töissä on tietty se kuinka siistejä tyyppejä kaikki asiakkaat on ja kuinka innoissaan me ideoidaan proggiksia yhdessä.
Kuin kukka
Inspiroidun yhä uudelleen lempilainauksestani ”Like a flower” Vanda Scaravellilta. Koko intiaanikesän olemme saaneet Suomessa nauttia kukkaloistosta. Ja jos asutkin kaupungin keskustassa, ota tavaksi käydä kävelyllä esimerkiksi siirtolapuutarhojen ruusujen luo alkukesästä ja pionien luokse loppukesän lämpiminä iltoina! Klassinen ”Pysähdy tuntemaan ruusujen tuoksu” ei ole laisinkaan hassumpi vinkki hetkessä olemiseen ja pieneen hetkeen joka voi avata sydäntä. Buddhankin on sanottu valaistuneen …
Onko sinulla voimapaikkaa luonnossa?
Lempiaikani päivästä on pehmeän oranssin värinen auringonlasku, jolloin iho hohtaa kauneuttaan ilta-auringossa. Jo lapsena rakastin istua kesäiltaisin järven rannalla. Metsä oli täynnä mäntyjä mutta rannassa oli muutama koivu. Täydelliset vastavärit näkyivät valkoisen koivun rungossa, jonka pinta väreili persikkaa ja varjo piirtyi violettina pehmeään kaarnan. Näkyä siivitti kuikan laulu. Ne ovat ensimmäisiä muistojani meditatiivisesta olotilasta. Sen maiseman voin kantaa sisälläni mukana ja kokea …