Lapset tekevät asanat aina oikein

Joogalehti Anandan artikkeli (2/2017), kirjoittaja Karolina Ajanki. ********

Lasten joogassa harjoitellaan kehotietoisuutta ja itseilmaisua ilman suorittamista ja kilpailua. Keskittymisen apuna käytetään satuja ja pian myös suomalaisia eläinjoogakortteja.

Suomen ensimmäiset lasten joogakortit ilmestyvät kesäkuussa. Korttipakka sisältää 50 eläinjooga-asanaa ja voimalausetta sekä 10 leikkiä. Kortit on luonut joogaohjaaja, kuvittaja ja taidekasvattaja Meri Mort. Osa eläinjoogakuvista on saanut alkunsa joogamatolla, osa Mortin ystävien ja lasten antamien vinkkien pohjalta. – Olen kysellyt kuvituksiin lempieläimiä ystäviltäni ja lapsilta. Usein teen omaa harjoitusta, ja huomaan, että jokin asana voisi sopia lapselle. Ryhdyn luonnostelemaan piirrosta jo joogamatolla. – Opetan itse joogatunneillani orgaanista ja eläimellistä liikettä tarkkojen linjausten vastapainoksi, siten eläinenergia on usein läsnä matolla. Mort on kirjoittanut kortteihin voimalauseet, jotka sopivat myös aikuisille. Mietelauseiden teemana on oman kehon tunteminen ja hyväksyntä, tunteiden käsittely, havainnointi ja elämän ihmeellisyyteen keskittyminen.OSTA KORTIT TÄÄLTÄ

Tarinointi auttaa keskittymään

Suomessa aiemmin ilmestyneitä lasten joogaan liittyviä kirjoja ovat Paula Kiurun ja Karoliina Tiilikaisen Satujoogaa: joogaharjoituksia ja tarinoita lapsille (WSOY 2010) ja Oskari Uusitalon suomentama Vivian Seegen Lasten joogakirja Lentävä matto (omakustanne 2015). Idea lasten joogakorteista syntyi seitsemän vuotta sitten. – Ohjasin muutaman lasten joogatunnin. Suunnitellessani tunteja piirsin asanoiden viereen eläinten kuvia ja mietin, miten kätevät kortit olisivat, Mort kertoo. Lasten joogakortit – kuten joogasadut – ovat avuksi joogaopetuksessa, päiväkodeissa, kouluissa ja kodeissa. Kortit ovat olleet jo koekäytössä lasten joogaohjaajilla ja kyllä niihin aikuisetkin ovat ihastuneet.

Helpompaa olla samanlainen kuin omanlainen

Lasten joogaohjaaja Inka Saini pitää joogatuntia Helsingissä 9-12-vuotiaille. Harjoituksen loppupuolella hän keskustelee lasten kanssa siitä, kuinka paljon helpompaa on olla muiden kanssa mahdollisimman samanlainen kuin erilainen. – Kilpailu porukkaan pääsemisestä on yleistä erityisesti nuorilla. Olen varma, että lasten ja nuorten jooga on tuomassa tähän muutosta. On hienoa erottua joukosta. Lapset kaipaavat vain lisää kannustusta siihen. Saini on ohjannut lasten joogaa elokuusta lähtien Ullanlinnassa sijaitsevassa pienstudiossaan Inkan Arkissa. Oppilaat ovat 4-13-vuotiaita. Lasten- ja nuorten harraste- ja kilpavoimisteluryhmien ohjauksesta Sainilla on yli 15 vuoden kokemus. Nykyisin hän ohjaa joogaa myös pääkaupunkiseudun liikuntaseuroissa. – Kilpaurheilussa lajin ominaiset liikkeet ja niiden toistot totuttavat kehon nopeasti liikeratoihin. Joogasta tulee usein liikuntalajia tasapainottava harrastus. – Joogan kautta lapset oppivat erilaisia keskittymistekniikoita, itsetuntemusta ja saavat harjoitusten kautta itsevarmuutta. Jooga on hienovarainen tapa löytää tie takaisin itseen ja samalla miettiä, kuka on, kun ei suorita tai oikeastaan tee mitään. Lapsille suunnattu jooga pohjautuu usein hathaan. Sittemmin lapsille on kehitetty joogan harjoittamisen muodoksi myös satujooga. Näiden lisäksi Suomessa ohjataan lapsille ainakin astangaan ja vinyasaan perustuvaa joogaa.

Perheetkin joogaavat

Anne Slåen on Espoossa asuva lasten jooga- ja perhejoogaohjaaja. Tyttären syntymän jälkeen hän alkoi tutkia tapoja joogata lapsen kanssa niin, että kokemus olisi mukava sekä lapselle että aikuiselle. Tie vei lasten joogaohjaajakoulutukseen Ruotsiin. Nyt Slåen on käynnistämässä lasten joogaohjaajakoulutusta Suomeen. – Joogasatujen kautta olen itse päässyt takaisin kosketuksiin sellaisen sisäisen ilon kanssa, joka aikuisen arjessa on vaarassa hautautua suorittamisen alle. Se on sellaista pirskahtelevaa iloa. Me aikuiset leikimme aivan liian harvoin. Slåenin ohjaaman perhejoogan erona lasten joogaan on, että harjoitusta tekevät lasten lisäksi aikuiset. Slåenin ohjaamat joogatunnit rakentuvat samalla tavalla satujen ja tarinoiden pohjalle.

Jos ei olisikaan minuutin päälle

Joogassa perheenjäsenet kohtaavat toisensa aivan uudella tavalla. Perhejoogatunnilla isä sihisee kuin käärme ja äiti tunnustelee lapsen kanssa, minkä värinen on sisäinen perhonen. Keskinäinen vuorovaikutus ja yhteenkuuluvuuden tunne vahvistuvat. – Olen kuullut sanottavan, että vanhemmat juttelevat lastensa kanssa päivässä keskimäärin 12 minuuttia muusta kuin käytännön asioista. Olipa minuuttimäärä mikä hyvänsä, perheen kesken vietettyä kiireetöntä aikaa taitaa harvalla olla liikaa. – Jooga tarjoaa tilaisuuden olla lapsi, tulla nähdyksi omana kauniina itsenään. Yleensä kannustan aikuisia olemaan neuvomatta tai korjaamatta lasta. Lapset kyllä osaavat joogata, kun saavat siihen mahdollisuuden! Lapset kohtaavat aikuisiksi kasvaessaan riittävästi ulkopuolelta tulevia vaatimuksia.

Mielikuvituksen voi valjastaa käyttövoimaksi

Lasten joogalla on todettu olevan monia positiivisia vaikutuksia lapseen niin kehon, mielen kuin kehityksenkin tasolla. Saini, Slåen ja Mort pitävät mielikuvitusta, leikkiä ja tietoisuustaitoja tärkeinä ominaisuuksina ja käyttövoimina. Niiden avulla voi kehittää myös ongelmanratkaisukykyä ja mielihyvän kokemista. – Mielikuvitukseltaan rikas ihminen löytää helpommin uusia vaihtoehtoja ja erilaisia ulospääsyjä ongelmallisesta tilanteesta. Mielikuvitus myös muokkaa jokaisen todellisuutta. Se suuntaa toimintaa ja tulevaisuuden visioita, Mort sanoo. – Lapsen motoriikka on suoraan liitoksissa ajattelun kehittymiseen ja sitä kautta oppimiseen. Jooga parantaa keskittymiskykyä ja rauhoittumista, jotka puolestaan auttavat esimerkiksi unettomuuteen sekä jännitykseen, Saini jatkaa.

Hän muistuttaa, että leikki on lapselle luonnollinen tapa oppia. – Yksi tärkeimmistä mielihyvän ja elämyksellisyyden lähteistä on leikki.

Lasten jooga ja tietoisuustaidot kasvattavat suosiota

– On vaan niin hankalaa olla hiljaa omassa kehossa, koska silloin tulee olo, että olisi taas vauva, puuskahtaa 9-vuotias joogaoppilas ja pukee sanoiksi asian, jonka kanssa vanhemmatkin joogan harjoittajat voivat kipuilla. Slåen pohtii, että lasten joogaa tarvitaan lisää siellä, missä lapset ovat: kouluissa, kodeissa ja päiväkodeissa. Saini jatkaa siitä, mihin Slåen jää: – Esimerkiksi Amerikassa on paikoin vaihdettu jälki-istunnot meditaatioihin ja tällä on huomattu olevan huikean positiivinen vaikutus lapsiin ja nuoriin. Myös Saini toivoisi, että joogayhteistyö lasten opettajien ja ohjaajien kanssa lisääntyisi. Suomeen perustetaan kevään aikana Suomen lasten ja nuorten joogayhdistys. Yhdistyksen tavoitteena on edistää joogaa ja tietoisuustaitoja kaikenikäisten lasten ja nuorten keskuudessa sekä lisätä näiden tunnettavuutta kotimaassa.