Tämä on aikuisen naisen syntytarina. Kirjoitukseni ovat yrityksiä ymmärtää maailmaa, joka kulkee sisälläni ja itseni vieressä. Nämä kaksi maailmaa kommunikoivat keskenään tarinoissa, jotka kirjoittavat itse itsensä unettomina öinä.
Haluan muistaa sen hetken, kun vanha ei enää päde.
Naiseuteen astuminen tuntui samalta kuin käärmeistä varmaan tuntuu vanhan nahan ollessa liian pieni ja tulee aika luoda uusi. Se tuntuu siltä että vanha todellisuus saattaa mennä muutoksessa hieman rikki, ja vaikka välillä haluaisikin laittaa tutun nuoruuden ylleen, ei se enää mahdu – se on vääränmuotoinen ja tuntuu aivan liian pieneltä. Sen mustavalkoinen väritys sattuu silmiin. Se tuoksuu ehdottomuudelle ja on epävarmuudessaan kaunis.
Mutta siitä on luovuttava.
Aluksi uusiin nahkoihinkaan ei meinaa löytää sisälle. Kunnes hyväksymisen ja kiitollisuuden kyyneleet auttavat solahtamaan muutokseen. Aikuisen naisen nahka alkaa hitaasti tuntua hyvältä. Sitä tarkastelee joka puolelta rakkaudella. Kovettumia kantapäissä ja sielussa. Pehmeyttä vatsassa ja sallivassa katseessa. Rypyt silmäkulmissa kertovat tarinaa valvotuista öistä ja ohimoille kasvavat harmaat ovat kuin lokikirja intohimon sekä surun vihlaisuista rinnassa. Kämmeniin tatuoidut elämänviivat yhdistyvät ja katkeilevat. Osa on jo mennyt ja toisten kanssa matka jatkuu.
Maa allani, taivas päälläni.
Ensimmäistä kertaa tunnen todella maan jalkojeni alla. Kun ystävä romahtaa syliin, voin ottaa hänet vastaan. Jos itse kaadun, en säikähdä kipua. Katson itseäni alasti. Vaikka olen väsyneemmän näköinen kuin koskaan, nautin itsestäni enemmän kuin aiemmin. Rinnat liikkuvat hengityksen tahdissa. Vasen polvi kääntyy sisäänpäin. Reidessä on suuri arpi. Oikea hartia on ylempänä kuin toinen. Pidän siitä mitä näen. Siitä miltä tunnun.
Juuri nyt mikään ei pelota. En ole hukassa, olen näissä nahoissa. Olen KokoNainen. Autenttinen nainen. Vapautunut nainen. Elämää valoineen ja varjoineen rakastava ja väkevä nainen. Itsensä tunteva ja jatkuvasti lisää tutustuva nainen.
Inanna, taivaan kuningatar Inanna on Tapaus. Hän soi juuri kuten haluaa ja milloin haluaa. Onneksi en ole musiikkiartisti, nimittäin hänen arvaamattomuutensa saattaisi riivata minua. Kerran otin hänet naisten retriitille mukaan. Sade tuntui jo aamulla kosteutena ilmassa. Kun rumpuni sitten lätkyi iltapuolella järven rannalla, ymmärsin paljon hetkeen antautumisesta, ylpeydestä ja herkkyydestä. Magiaa voi yrittää valjastaa, mutta …
Elit niin kuin opetit. Valolla, lempeydellä ja loppumattomalla rakkaudella. Opit joogan jo äitisi kohdussa. Asanaharjoitukseen sinut aikuisiällä ajoi selän skolioosi, jonka onnistuit sitkeällä, hitaalla harjoittelulla, tanssimalla ja periksiantamattomalla asenteella parantamaan. Sinulle perhe tarkoitti maailmaa. Kuten äitisi Kirsi otti lapsia siipiensä alle, oli sinunkin luontevaa olla monille sisar ja tytär. Koit kuuluvasi yhteen ihmisten kanssa kaikkialla, …
Tämän pitkän bloggauksen tarkoitus on avata kirjan syntymisen prosessia. Moni on ollut utelias tietämään kuinka kirja syntyy ja myös itsereflektion vuoksi kirjoitan nyt prosessia auki. Päiväkirjani täyttyi syklisestä elämästä, kuusta, kuukautisista ja unista
Miltä aikuiseen naiseuteen astuminen tuntuu?
Tämä on aikuisen naisen syntytarina. Kirjoitukseni ovat yrityksiä ymmärtää maailmaa, joka kulkee sisälläni ja itseni vieressä. Nämä kaksi maailmaa kommunikoivat keskenään tarinoissa, jotka kirjoittavat itse itsensä unettomina öinä.
Haluan muistaa sen hetken, kun vanha ei enää päde.
Naiseuteen astuminen tuntui samalta kuin käärmeistä varmaan tuntuu vanhan nahan ollessa liian pieni ja tulee aika luoda uusi. Se tuntuu siltä että vanha todellisuus saattaa mennä muutoksessa hieman rikki, ja vaikka välillä haluaisikin laittaa tutun nuoruuden ylleen, ei se enää mahdu – se on vääränmuotoinen ja tuntuu aivan liian pieneltä. Sen mustavalkoinen väritys sattuu silmiin. Se tuoksuu ehdottomuudelle ja on epävarmuudessaan kaunis.
Mutta siitä on luovuttava.
Aluksi uusiin nahkoihinkaan ei meinaa löytää sisälle. Kunnes hyväksymisen ja kiitollisuuden kyyneleet auttavat solahtamaan muutokseen. Aikuisen naisen nahka alkaa hitaasti tuntua hyvältä. Sitä tarkastelee joka puolelta rakkaudella. Kovettumia kantapäissä ja sielussa. Pehmeyttä vatsassa ja sallivassa katseessa. Rypyt silmäkulmissa kertovat tarinaa valvotuista öistä ja ohimoille kasvavat harmaat ovat kuin lokikirja intohimon sekä surun vihlaisuista rinnassa. Kämmeniin tatuoidut elämänviivat yhdistyvät ja katkeilevat. Osa on jo mennyt ja toisten kanssa matka jatkuu.
Maa allani, taivas päälläni.
Ensimmäistä kertaa tunnen todella maan jalkojeni alla. Kun ystävä romahtaa syliin, voin ottaa hänet vastaan. Jos itse kaadun, en säikähdä kipua. Katson itseäni alasti. Vaikka olen väsyneemmän näköinen kuin koskaan, nautin itsestäni enemmän kuin aiemmin. Rinnat liikkuvat hengityksen tahdissa. Vasen polvi kääntyy sisäänpäin. Reidessä on suuri arpi. Oikea hartia on ylempänä kuin toinen. Pidän siitä mitä näen. Siitä miltä tunnun.
Juuri nyt mikään ei pelota. En ole hukassa, olen näissä nahoissa. Olen KokoNainen. Autenttinen nainen. Vapautunut nainen. Elämää valoineen ja varjoineen rakastava ja väkevä nainen. Itsensä tunteva ja jatkuvasti lisää tutustuva nainen.
Valokuva: Kira Leskinen / Musta jooga
Täältä löydät Hidasta elämää-blogini.
Lue myös nämä
Minun rumpuni
Inanna, taivaan kuningatar Inanna on Tapaus. Hän soi juuri kuten haluaa ja milloin haluaa. Onneksi en ole musiikkiartisti, nimittäin hänen arvaamattomuutensa saattaisi riivata minua. Kerran otin hänet naisten retriitille mukaan. Sade tuntui jo aamulla kosteutena ilmassa. Kun rumpuni sitten lätkyi iltapuolella järven rannalla, ymmärsin paljon hetkeen antautumisesta, ylpeydestä ja herkkyydestä. Magiaa voi yrittää valjastaa, mutta …
Hannalle – Hanna Ruax in memoriam
Elit niin kuin opetit. Valolla, lempeydellä ja loppumattomalla rakkaudella. Opit joogan jo äitisi kohdussa. Asanaharjoitukseen sinut aikuisiällä ajoi selän skolioosi, jonka onnistuit sitkeällä, hitaalla harjoittelulla, tanssimalla ja periksiantamattomalla asenteella parantamaan. Sinulle perhe tarkoitti maailmaa. Kuten äitisi Kirsi otti lapsia siipiensä alle, oli sinunkin luontevaa olla monille sisar ja tytär. Koit kuuluvasi yhteen ihmisten kanssa kaikkialla, …
Kuinka Lumoava nainen -kirja syntyi?
Tämän pitkän bloggauksen tarkoitus on avata kirjan syntymisen prosessia. Moni on ollut utelias tietämään kuinka kirja syntyy ja myös itsereflektion vuoksi kirjoitan nyt prosessia auki. Päiväkirjani täyttyi syklisestä elämästä, kuusta, kuukautisista ja unista